November 30, 2021
Vaihtokokemuksia Itävallasta
Nimi: Ella Nissinen
Opintovuosi: 4. vuosi
Vaihtomaa: Itävalta
Vaihtoyliopisto: Management Center Innsbruck (MCI)
Miten valitsit vaihtokohteesi?
Ihastuin aikanaan Innsbruckiin ja sitä ympäröiviin alppeihin, kun olin reppureissaamassa euroopan halki. Innsbruck vaikutti jo pikaisenkin visiitin jälkeen eloisalta ja sporttiselta opiskelijakaupungilta, jonka tunnelma oli täysin omaa luokkaansa. Kun sitten yliopisto-opinnot aloitettuani aloin selvittää vaihtomahdollisuuksia, oli Innsbruck ehdoton ykkösvalintani. Kohdevalintaani tuki loputtomat talviurheilun mahdollisuudet, keskeinen sijainti euroopassa, sekä saksan kieli, jota olin opiskellut jo hieman lukioaikoina.
Millaista vaihtariarki oli koronapandemian keskellä?
Valehtelisin, jos väittäisin ettei koronapandemia ja sen aikana matkustaminen kaikkine asiakirjabyrokratioineen olisi ollut stressaavaa. Pääsin onneksi saapumaan maahan ilman karanteenia, sillä Suomen tilanne oli ollut alkuvuodesta vielä suhteellisen maltillinen. Itävallassa rajoitukset olivat tiukempia kuin Suomessa: ravintolat olivat kiinni toukokuun puoleen väliin saakka, kauppoihin täytyi välillä jonottaa henkilömäärärajoitusten takia, ja osavaltiosta poistumista rajoitettiin. Kävin ottamassa vaihtoni aikana yli 50 koronatestiä, sillä negatiivisen testin tarvitsi muun muassa lasketteluun ja rajoitusten lieventyessä ravintolassa käymiseen ja matkustamiseen. Testit olivat onneksi ilmaisia Innsbruckin asukkaille ja testipaikkoja oli kymmeniä ympäri kaupunkia. Selvisin onneksi koko vaihdon ajan terveenä, vaikkakin suurin osa vaihtokavereistani joko sairastui itse tai altistui ja joutui sen seurauksena karanteeniin.
Opiskelut tapahtuivat täysin etänä. Loppukeväästä opettajat antoivat opiskelijoille mahdollisuuden päättää, haluavatko he kurssien tapahtuvan etänä vai kampuksella lähiopetuksena. Moni opiskelija kuitenkin oli palannut kotimaahansa tai jostakin muusta syystä ei pystynyt osallistumaan lähiopetukseen, joten kaikki kurssini päädyttiin pitämään etänä. Tämä ei ollut minulle mikään ongelma, vaan päin vastoin: etäopetus toi mukanaan joustavuutta, ja pystyinkin osallistumaan luennolle Italiasta käsin, tai vaikka jopa laskettelurinteestä. Jälkimmäistä en toki suosittele, mikäli haluaa oikeasti keskittyä opiskeluun. ;)
Arkeni koostui siis melko tyypillisistä “Innsbruck”-asioista: opiskelusta, laskettelusta, vaeltamisesta ja muusta urheilusta. Vastoin ehkä tyypillistä vaihtokokemusta, en käynyt yksissäkään bileissä, mikä saattoi olla ehkä syy siihen miksen joutunut kertaakaan karanteeniin. Tarkennuksena vielä, että Itävallassa oli pitkään ulkonaliikkumiskielto iltakahdeksasta aamukuuteen ja viiden hengen kokoontumisrajoitus, jotka myös omalta osaltaan rajoitti tekemisiäni.
Mieleenpainuvimmat kokemukset vaihdossa?
Yleisesti ottaen mieleenpainuvimpia hetkiä olivat hetket vuoristossa luonnon keskellä, jossa saattoi tapahtua vaikka ja mitä, kuten esimerkiksi eksymistä, lumivyöryjä, ukkosmyrskyjä sekä parhaassa tapauksessa upeiden maisemien ihastelua ja itsensä (sekä vuorien) ylittämistä. Muita erityisen mieleenpainuvia kokemuksia oli “etäviikko” Italiassa, roadtrip ympäri Itävallan alppeja sekä pyöräretki Tirolin osavaltion halki.
Näin laskettelun ja talviurheilun ystävänä, oli uskomattoman hienoa päästä laskettelemaan maailmanluokan laskettelukeskuksissa ilman alueille tyypillisiä turistimassoja. Rinteet ja offarit olivat usein arkipäivinä lähes koskemattomia ja ne kerrat kun jouduin jonottamaan hiihtohissiin voin laskea yhden käden sormilla. Hotellien ja ravintoloiden ollessa kiinni koko laskukauden ajan, oli laskettelu lähes mahdotonta niille, jotka eivät olleet paikallisia, joten koronasta oli tässä tapauksessa minulle hyötyä!
Asia, jota et pääsisi tekemään / kokemus, jota et saisi Suomessa?
Luonnollisestikaan kotimaassa et pysty kokemaan ulkomailla asumista tai vierasta kieltä sekä kulttuuria. Minulle vaihdossa tärkein saavutus oli itsensä kehittäminen ja selviytyminen uudessa ja vieraassa ympäristössä, joka ei ehkä näin poikkeusoloissa ja rajoitusten keskellä ollut kaikista helpointa. Onneksi sain vaihtoyliopistoltani sekä kavereiltani tukea ja apua kaikissa tilanteissa. Sain vaihdossa toki kokemusta opiskelusta vieraalla kielellä, mutta koska opiskelu on itsessään tuttua puuhaa, pidän merkityksellisempänä kokemusta esimerkiksi päivittäisten asioiden ja prosessien oppimisesta. Voin sanoa ainakin, että vieraan maan terveydenhuoltojärjestelmän kanssa temppuileminen on melkoinen oppimiskokemus. Parasta on kuitenkin se tunne, kun hankaluuksistakin huolimatta selviytyy!
Innsbruck on yksi alppien suurimmista talviurheilun keskittymistä ja kaupungissa asustaa paljon eri alppilajien ammattilaisia, joten puitteet lajien harjoitteluun ovat ensiluokkaiset. Itsekin ehdin kokeilla monenlaisia lajeja aina kiipeilystä maastopyöräilyyn ja tuntui, että kaikki harrastusmahdollisuudet olivat aivan käden ulottuvilla. Esimerkiksi Keski-Euroopan mäkiviikoilta tuttu Bergiselin mäkihyppytorni näkyi asuntolani ikkunasta, lähin lasketteluhissi oli 200 metrin päässä, ja Innsbruckin kiipeilykeskus, jossa pidettiin kesällä kiipeilyn maailmancup oli asuinalueellani. Toki alppilajien harrastaminen harrastaminen on mahdollista Suomessakin, mutta täällä en ole ainakaan ikinä mennyt suoraan laskettelurinteestä uimarannalle ottamaan aurinkoa.
Mikä oli parasta vaihtokohteessa?
Parasta Innsbruckissa on ehdottomasti kaupungin kauneus ja sen kulttuuri, joka on yhdistelmä uutta ja vanhaa. Innsbruck on kaupunkina noin Jyväskylän kokoinen, mutta se kuitenkin vaikuttaa kokoaan paljon isommalta ja sieltä löytyi ihan kaikki tarvittavat palvelut ja kaupat. Julkinen liikenne oli edullinen ja todella kattava. Bussilla, raitiovaunulla ja junalla pääsi oikeastaan ihan minne vaan, jopa syrjäisemmillekin seuduille vaeltamaan. Innsbruckista löytyy niin kulttuuria, historiaa kuin urheilumahdollisuuksia. Kaupungista löytyy muun muassa keisarillinen palatsi sekä useita puistoja ja museoita. Kaupungin kadut on pullollaan sekä trendikkäitä kahviloita, että perinteisiä Tirolilaisia ravintoloita ja kapakoita. Siis täydellinen sekoitus paikallista sekä urbaania ja kansainvälistä kaupunkikulttuuria. Vaikka Itävalta ja erityisesti Tirolin alue on melko perinteistä ja konservatiivista aluetta, erottui Innsbruck edukseen värikkäänä ja modernina kaupunkina. Tähän vaikuttaa varmasti osin myös se, että Innsbruckin asukkaista noin kolmasosa on opiskelijoita.
Mikä on paras tapa verkostoitua / hankkia kavereita vaihtokohteessa?
Koronapandemia vaikutti osaltaan siihen, miksi vaihtoni aikana piirit pysyivät melko pieninä. Kokoontumisrajoitukset olivat pitkään voimassa, enkä saanut esimerkiksi pyytää asuntolaani ulkopuolisia ihmisiä kylään. Saavuin Itävaltaan kahden muun Jyväskylän yliopiston vaihtarin kanssa ja heidän kauttaan tutustuin jo heti ensimmäisinä päivinä muihinkin suomalaisiin vaihtareihin. Vaikka sosiaalinen elämä oli osin melko rajoittunutta, pääsin tutustumaan hyvin myös paikallisiin opiskelijoihin. Paras tapa tutustua uusiin ihmisiin on lähteä rohkeasti mukaan erilaisiin juttuihin, kuten vaellusreissuille tai jalkapallopeleihin. Koska luennot olivat etänä, ja omassa asuntolassani ei ollut muita vaihtareita, tutustuin suomalaisten lisäksi lähinnä vain paikallisiin opiskelijoihin. Voi olla, että minulta jäi kokematta tuo tyypillinen riehakas vaihtarielämä, mutta olen aivan sataprosenttisen tyytyväinen omaan vaihtooni ja niihin ihaniin ihmisiin joihin ehdin tutustua sen aikana.
Mikä oli merkittävin kulttuuriero vaihtokohteessa verrattuna Suomeen?
Onneksi Itävalta on siinä mielessä Suomen kaltainen, että siellä asiat hoituvat melko sutjakkaasti eikä byrokratia ole heillekään vierasta. Isoinpana erona kuitenkin oli ehkä katolilaisen uskonnon rooli paikallisten elämässä. Kirkollisia juhlapyhiä oli paljon, ja sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kaikki kaupat, ruokakaupat mukaan lukien, olivat kiinni. Harmillisesti tämä tuli välillä vähän yllätyksenä, sillä itselläni ei ollut niin hyvin tiedossa kaikki Itävallan pyhäpäivät.
Toinen kulttuuriero oli myös tietynlainen yhteisöllisyys verrattuna suomalaiseen individualistiseen yhteiskuntaan. Lähes kaikki opiskelijat asuivat asuntoloissa tai erilaisissa kimppakämpissä ja tyypillisesti asioita tehtiin paljon yhdessä. Välillä tunsin itseni erilaiseksi kun en jaksanut syödä illallista asuntolan keittiössä muiden kanssa vaan menin syömään huoneeseeni omassa rauhassa. Ilmeisesti Itävaltalaiset eivät kaipaa yhtä paljon omaa tilaa kuin mitä me suomalaiset yleensä. Yhteisöllisyys näkyi myös erityisen paljon laskettelu- ja vaelluspiireissä missä oli tyypillistä, että joku vain sattui liittymään seuraan ja hänet toki myös otettiin aina iloisesti vastaan. Kaupungista löytyi myös yhteisöjääkaappeja ja vapaasti kaikkien käytettävissä olevia viljelyslaatikoita.
Innsbruckissa on myös tyypillistä moikkailla vastaantulevia ihmisiä, kun ollaan edes vähän kaupungin keskustan ulkopuolella. Jopa juoksulenkilläkin sai usein toivotella hyvää päivää vastaantuleville ihmisille. Välillä pelkkä moikkailukaan ei paikallisille riitä, vaan he alkavat keskustelemaan tai mainitsevat ohimennen jotain säästä vastaantulijoille. Tätä tapahtui erityisesti liikkuessa vuorilla ja useinkaan keskustelua ei haitannut se, että toinen osapuoli ei juurikaan osannut saksaa, etenkään tirolilaisella murteella puhuttuna. Vaihdon aikana tuli siis käytyä monta keskustelua paikallisten kanssa, joiden sisällöstä minulla ei ole edelleenkään mitään käsitystä.
Voiko vaihtoonlähtöä Innsbruckiin suositella?
Todellakin! Suosittelen Innsbruckia kohteena erityisesti niille, jotka rakastavat luontoa ja kaupunkikulttuuria sekä haluavat ennen kaikkea kokemuksia näistä asioista. Jos taas vaihdolta haluaa akateemista opetusta ja haastavia kursseja, ei Innsbruck välttämättä ole siihen paras kohde. Vaikka vuorikiipeily ja laskettelu eivät olisi itselle mieluisia harrastuksia, löytyy kaupungista kuitenkin monenlaista muutakin puuhaa. Innsbruck on kaupunkina suhteellisen kallis, ainakin verrattuna Itä-Euroopan tai Etelä-Euroopan kohteisiin, joten tämä kannattaa ottaa huomioon vaihtokohdetta valittaessa. Vaihtoon lähtö voi ymmärrettävästi myös epäilyttää näin poikkeusaikoina, mutta itse olen äärimmäisen onnellinen siitä, että päätin lähteä koronasta huolimatta vaihtoon. Asioilla on yleensä tapana hoitua tavalla tai toisella. Itse en vaihtaisi vaihtokokemustani, en hyviä enkä niitä haastaviakaan asioita, mistään hinnasta!
